Tampere United on palannut jälleen Suomen huippujen joukkoon!

Menestyksekkään nousukarsintojen jälkeen joukkueeseen hankittiin 2 keskikenttäpelaajaa, Bulgariasta ja Kiinasta. Muita hankintoja ei sitten tehtykään.

Ens kaudelle tavotteet on liigassa 8 parhaan joukkoon, cupissa välieriin ja u21 cupissa finaali.

Simen Sisu nousi takaisin liigaan entistä sisuuntuneempana!

Niin puolustus, keskikenttä kuin hyökkäys on vahvistunut viimekaudesta. Maalivahtina jatkaa Ron Whitesmith, joka jatkaa myös joukkueen kapteenina. Alkava kausi on yhdysvaltalaiselle kahdeksas joukkueessa.

Tavoitteena on välttää ranskalainen visiitti ja sijat 8-10 ovat tavoitteena. Cupissa on tähtäimenä paikka puolivälierissä.

10 ottelun jälkeen ollaan 13 pistettä kolmossijasta, eli tavoitteet ovat karanneet, ja loppukausi on lähinnä pelailua. Cupissa vastaan tuli ensin KarKar ja sitten Kanapekka, eli ei ole ainakaan liian hyvä tuuri käynyt. Onneksi RS:ssä nää kaudet on lyhyitä niin ei tarvitse liian pitkään odottaa seuraavaa mahdollisuutta!

Kolmannes takana ja yllättävän ylhäällä ollaan, toiveissa olisi pääsy taas Eurokentille tällä kaudella toinen vastustaja jo tipautti.

Pelaajia on yritetty myydä mutteivat mene kaupaksi edes puoli ilmaiseksi.

Maalivahti (Anttila) siirtyy kauden päätteeksi toimisto hommiin ja Remeksestä tulee ykkönen, nyt erikoisharjoitteluissa.

Kausi jo kohta puolessa ja tuulenpesät vilisee foorumilla kuin B-luokan länkkärissä konsanaan. No, pata kattilaa soimaa. (Jee, kiitos kaikille ihanille managereille aktiivisuudelle foorumilla, ihan oikeesti :) :) ) Kanamanagerikin rupeaa olemaan vasta toipumaan päin villeistä hopeajuhlista. Toista vuotta putkeen saatu kakkostila niin cupissa kuin liigassakin sai kannattajilta asiaankuuluvat suosionosoitukset. Yleisömenestys oli pippaloissa taattu, junnukärjen äitimuori oli vaivautunut yhdellä rikkinäisellä vappupillillä varustettuna paikalle. *PHIIP* Tunnelma oli kellarikerroksen katossa! Tarjottavina oli Funky Teamin kakkukahvien jämät, jotka kotitonttu oli päässyt kähveltämään umpijurrisen kaislatukkaisen managerin edestä, joka oli keskittynyt nipistelemään junnupoikien peppuja.

Viime siirtoikkuna oli menestyksekkäin pitkään aikaan. Keneenkään ei tuhlattu rahaa ja johtoporras muisti laittaa täydet kaksi (2) pelaajaa lainalle! Herra isä mitä viiltävää scouttitoimintaa. Ei sitä turhaa pelaajaliikennettä kukaan jaksa Kanapekassa katsella, ovet käy ja lämpö karkaa. Raha seisoo nyt sitten tilillä ja inflaatio hoitaa osansa.
Fasiliteettirintamalla tapahtui hässäkkää. Rakennettiin toimisto ja laitettiin ihan tapetit seinälle ja läiskäistiin ”Level 2”-tarra ovenpieleen. Suojatyöpaikka-arvonnassa voittivat tällä kertaa joukkueemme viimeinen palkkasoturi Leevi ”tuulen raiskaama vinkuheinä” Heinänen sekä Belgian lahja Kanapekalle, Luc de Sauveterre. Ko. äijä hoiti maalintekovelvoitteen kohtuullisesti aikanaan läiskien kahteen kauteen n.50 maalia puolustajan tontilta. Kiitos Vincent!

Nuorisokeskuksen viimeinen taso paukautettiin tulille hetki sitten. Kai sitä joskus kauden päästä pääsee repimään pelihousunsa kun junnupäivitys ei anna mitään helpotusta tähän murheen alhossa vaeltamiseen. Päivityksen junnuista on managerin mielessä muodostunut mielikuva kahdesta Messiaasta, jotka sovittavat Kanapekan rikokset ja nostavat taivaallisen laulun myötä muovisen joukkueemme kohti Euroopan eliittiä. Hallelujaa.

Mitä uutta tälle kaudelle? No kiitos kysymästä, ei mitään. Takatalvi, lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Paiskotaan nyt auenneella siirtoikkunalla krediittejä ovista ja ikkunoista. Katsellaan miten ostojunnut lipeävät käsistä. Tartutaan pulloon, ehkä pistooliinkin? Joopa joo, managerilla ei riitä kyllä munaa edes korvakoruun. Kokaiinivarastot on loppu ja kolumbialaisen lastin kohtaloksi koitui Turun satama, jossa jauhot menivät sekaisin ja päätyivät paikallisten managerien treenikeskuksen magnesiumjauhoksi.

Kusipääkolmikko Kuopiosta on jälleen kärjessä, Jyrät ja Lagi aivan kannassa kiinni. Cupissa tutut kuviot, saapa nähdä mitä lordi Vincent keksii vielä joukkueiden pään menoksi. Asiasta toiseen, Kanapekassa ollaan kyllä tyytyväisiä tähän loukkaantumisten lisäämiseen. Ei sillä, tälläkin hetkellä telakalla porukkaa, mutta on mukava ennen matsia aina avata vastustajan tiimi ja tarkistaa onko avainpelaajat saikulla, jee. Muutoksia pelimoottoriin/mekaniikkaan on tulossa ilmeisesti ensi kaudella enemmänkin. Kanapekassa jännitetään ainoastaan sitä, kuinka huonosti tuohon osataan sopeutua johtoportaan taholta.

Kovan alkurynnistyksen saattamana Lagerpoolin pukukopissa aloitettiin juhlinta jo viime viikolla viidennen sijan ratkettua. Juhlinnan seurauksena puolet rosterista on vieläkin hävyksissä tai poliisin huostassa Pasilassa, ja joukkueen ottelut ovat olleet vastaavia. Seuranjohdossa ollaan hämmentyneitä tilanteesta, koska kauden alla pidetyssä lehdistötilaisuudessa manageri sanoi selkeästi ja useaan otteeseen, että tavoite on vähintään Eurooppaan.

Sitä vastoin Lagerpoolin pahamaineisessa kannattajaklubissa tilanteesta ollaan oltu kovinkin hyvillään, ja seurauksena klubin nettisivuilla lanseerattiin viikon alussa "Hall of Keskikasti", joka valitsee aina kauden päätteeksi pelaajan joka on kiteyttänyt keskikasti aatteita parhaiten kauden aikana.

Tästä huolimatta seuran tulevaisuuden suuret toivot kypsyvät tarkan varjelun alla kiilto silmissä, ja seuran siirtopolitiikassa ollaan tehty suuria muutoksia paremman tulevaisuuden toivossa mm. kauden alusta lähtien uusille hankinnoille ei järjestetä ollenkaan Suomen kielen kursseja, jolla toivotaan ns. keskikastiehkäisyä ja Lagerpoolin kotiotteluissa "Keskikastiin mä kuulun niin"- kannattajalaulu sanoma ei tavoita kaikkia pelaajia ja otteluissa pysyy moraali korkealla ainakin puolella joukkueesta.

Positiivisella nuotilla parin "tylsän" kauden jälkeen kärkeen on palannut tasaisuus ja sarjassa on jällen sähköä! Saattaa johtua "Managerivelho" Kaislatukan uudesta hiprakkaisesta siirtopolittikasta, mutta oli niin tai näin pienet aploodit kaikille!

Enkeliremmin kuulumisia:

Kauteen lähdettiin pettymysten kauden jälkeen. FTVP oli edelliselle kaudelle löytäny Voldemortin viisasten kiven ja tuntui, ettei se menettäny pisteitä oikeastaan ollenkaan. Rosterihan siellä on ihan perseestä niin jotain maagista tossa on oltava.

No kausi lähti meiltä oikein hyvin käyntiin ja epäuskoisena sitä seurattiin toimistollakin. Oliko kesäreenit vihdoinkin alkaneet onnistumaan treenikompleksin 10 tason valmistumisen jälkeen??! Manageri ja sen sihteeri jo hieroi aika tyytyväisinä käsiään toimistolla, että nythän tästä tulee ihan uus peli taas ku saadaan se junnukeskus 10:iin. No onneksi se päivitys palautti tilanteen taas siihen status quon -missä Vincentin lohdullinen mieli antaa, jossain se ottaa. Junnuihin nousi samalla kertaa jopa kolme toinen toistaan paskempaa syöttösikaa, joiden ulostaminen Enkeleistä tapahtuu ennemmin, kuin myöhemmin.

No, eipä siinä mitään. Kausi on sujunut vastakin erittäin hyvin. Euroopassakin yllättävän hyvä menestyminen. Sinällään hauskan mausteen tähän toi managerin Prahan matka, jona aikana Enkelit pelas parasta jalkapalloa miesmuistiin. Käytännössä siis Enkeleiden managerilla ei joukkueen menestykselle ole kuin potentiaalisesti negatiivinen vaikutus.

Tästä vittuuntuneena Enkelipomo on päättänyt seurata jokaisen pelin kentän laidalla ja edellisestä poiketen jatkossa myös selvinpäin. Oppiivatpahan paskatossut olemaan.

Sellasta tällä kertaa, katellaan jos tästä vielä saataisiin loppuunasti menestyksellinen kausi ja kokeiltas välillä täälläki, miltä tuntuu voittaa jotain muutakin kun se pronssi.