Ottelun aikana tapahtuu asioita. Nämä ovat yksinkertaisia syöttöjä tai taklauksia, mutta myös monimutkaisia tilanteita kuten vapaapotkut sekä kulmapotkut.
Taklauksella pyritään riistämään pallo vastustajalta. Jos taklaus onnistuu, niin pallo on hallussa. Jos ei onnistunut, niin tilannetta ei yleensä näytetä. Tämä saattaa kuitenkin johtaa vapaapotkuun tai keltaiseen tai jopa punaiseen korttiin (tuomitaan myös vapaapotku). Rangaistusalueella taklauksesta tuomitaan rangaistuspotku.
Taklauksen onnistumiseen vaikuttaa eniten taklaajan kaksintaistelutaito. Pelaaja, jolla on pallo, voi taas heikentää taklauksen onnistumista omalla kaksintaistelutaidollaan, nopeudellaan ja taktiikkakyvyllään.
Taklauksen epäonnistuttua vapaapotkun tai kortin saamiseen vaikuttaa molempien pelaajien nopeus sekä taktiikkataidot.
Yksi perustilanteista on syöttö. Syötön onnistumiseen vaikuttaa syöttäjän tai vastaanottajan korkein syöttötaito. Joten, jos syöttäjällä on syöttötaitoa 3 palloa ja vastaanottajalla on taitoa 1 pallon verran, niin 3 pallon taito ratkaisee.
Jokaisella vastustajalla, jotka ovat samalla alueella kuin syöttäjä tai vastaanottaja, on mahdollisuus syötönriistoon. Torjumistaito ja kaksintaistelutaito ovat tärkeitä määrittäessä syötönkatkaisun. Toisen joukkueen jäseneiden kaksintaistelutaidolla vähennetään syötönkatkon onnistumista.
Syöttö voi myös epäonnistua täysin, josta seuraa rajaheitto tai jopa vastustajan kulmapotku.
Laukaus on yksinkertaisin maalintekoyritys. Tilanne syntyy kun pelaaja ampuu suoraa kohti maalia.
Laukauksen onnistumiseen vaikuttaa suuresti ampujan maalintekotaito ja maalivahdin torjumistaito. Samalla alueella olevat puolustajat vaikuttavat myös tilanteen onnistumiseen heidän torjumis- sekä kaksintaistelutaidoillaan.
Ovelampi maalintekoyritys on maaliin johtanut syöttö. Se on tilanne, johon kuuluu syöttö maalintekijälle sekä heti perään ammuttu laukaus kohti maalia.
Syötön onnistumiseen vaikuttaa syöttäjän syöttötaito. Mitä korkeampi on syöttäjän taito, sitä paremmin ampuja onnistuu yrityksessään.
Laukauksen onnistuminen on samankaltainen kuin laukaustilanne, mutta maalivahdin ja puolustajien vaikutus on pienempi. Tämä tekee syötöstä entistä tehokkaaman vahvaa puolustusta vastaan. Tämä syöttö lisää syötönkatkon riskiä ja jos syöttäjän taito on huono, niin se lisää merkittävästi laukauksen epäonnistumisen mahdollisuutta.
Pelaajasi päättävät itse onko suora laukaus tai syöttöyritys parempi vaihtoehto ja toimivat sen mukaisesti. Erikoisominaisuudet kuten "itsepäinen" ja "joukkuepelaaja" vaikuttavat pelaajan valintaan, kuten myös pelipaikka kokoonpanossa. Keskikenttäpelaajat syöttävät ennemmin kun taas hyökkääjät laukovat kohti maalia (heidän todellisista tadoistaan huolimatta).
Uuden pelimoottorin (kaudesta 14 lähtien) myötä on mahdollista, että hyökkääjä palauttaa keskityksen keskikenttäpelaajalle ja antaa hänelle mahdollisuuden tehdä maali. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempää kuin hyökkääjä tekisi maalin. Keskikenttäpelaaja ei tarvitse tähän maalintekotaitoa, mutta tämä taito lisää tämän tapahtuman todennäköisyyttä.
Laukaukset tai syötöt voivat johtaa kulmapotkuun. Tilanteessa yksi hyökkäävistä pelaajista antaa keskityksen. Muut pelaajat sijoittuvat paikoilleen. Hyökkäävän joukkueen puolustajat nousevat hyökkäykseen, erityisesti ne, joilla on maalintekotaitoja. Osa pelaajista jäävät aina taakse varmistamaan, jos kulmapotku epäonnistuu.
Puolustajat levittäytyvät myös omalta puolustusalueeltaan. Pelaajat, joilla on korkea kaksintaistelu ja torjuntataidot, jäävät omalle rangaistusalueelleen.
Kulmapotkua antaa pelaaja, jolla on hyvä syöttötaito, riippumatta siitä mistä pallo on ulos mennyt. Mitä korkeampi on syöttötaito, sitä todennäköisemmin keskityksestä syntyy suotuinen tilanne.
Kaikilla pelaajilla on mahdollisuus napata pallo riippuen heidän kaksintaistelutaidostaan. Jos hyökkääjä saa pallon, hän voi laukoa suoraan maaliin. Puolustusarvoa pienennetään sekaannuksen takia, antaen paremman maalintekotilanteen kuin normaali laukaisutilanne.
Jos puolustavan joukkueen pelaaja nappaa pallon, kulmapotkutilanne raukeaa ja jatketaan normaalia peliä. On myös mahdollista, että hyökkääjän maalintekomahdollisuus on liian pieni. Silloin hän pitää palloa ja ottelu jatkuu normaalisti.
Kun heikko puolustaja nappaa pallon, on mahdollista ettei hän voi pitää palloa hallussaan, jolloin syntyy uusi kulmapotkutilanne. Pahimmassa tapauksessa hän tekee oman maalin. Tämä on todennäköisempää kun puolustaja on heikko torjumisessa, kaksintaistelussa ja taktiikkataidoissa (korkein arvo lasketaan) tai kun hyökkääjä on hyvä syötöissä, maalinteossa ja taktiikassa (korkein arvo lasketaan). Näin tapahtuu myös jos hyökkäävä pelaaja on vahva.
Vapaapotku annetaan kun taklauksesta tuomitaan virhe. Virheestä voidaan rangaista myös punaisella tai keltaisella kortilla.
Kun virhe on tehty yhdellä maalintekoalueella, (kts. perusteet) vapaapotku on maalintekoyritys. Muilla alueilla se on vain syöttö.
Vapaapotkutilanteesta syntyneen maalin onnistumiseen vaikuttaa vapaapotkun antajan syöttötaito. Maalintekotaito auttaa myös hiukan.
Useimmat puolustajat siirtyvät rangaistusalueelle puolustamaan maaliaan. Osa hyökkäävän joukkueen pelaajista menevät taas häiritsemään puolustajia. Rangaistusalueella jokainen pelaaja käyttää kaksintaistelutaitoaan heikentääkseen maalin mahdollisuutta tai neutralisoidakseen puolustusarvoa.
Vapaapotkun seurauksena voi tulla suora maali tai epäsuora maali joukkuekaverin kautta tai vastustajan riisto. Se voi johtaa myös maalivahdin torjuntaan tai maalipotkuun.
Kuten kulmapotkutilanteessa, puolustajan riistäessä pallon, on mahdollista että hän ei saa sitä haltuunsa. Tästä voi seurata kulmapotku tai oma maali.
Loukkaantumistilanne syntyy kun pelaaja loukkaantuu. Kaikilla pelaajilla on sama mahdollisuus loukkaantua, riippumatta heidän pallonhallinnastaan tai kuinka hyviä he ovat.
Erikoisominaisuudet "hento" ja "sitkeä" vaikuttavat loukkaantumisriskiin kuten myös terveyskeskus.
Useimmat loukkaantumiset ovat pieniä ja lyhytkestoisia, mutta on myös mahdollista että pelaaja loukkaantuu pitkäksi aikaa. Terveyskeskus pienentää loukkaantumisen kestoa ja riskiä.
Loukkaantunut pelaaja vaihdetaan automaattisesti kentältä, jos vaihtoja on vielä jäljellä. Jos on ollut suunnitelmissa vaihtaa pelaaja myöhemmin ottelun aikana, hänet vaihdetaan siihen pelaajaan. Muussa tapauksessa toinen pelaaja valitaan vaihdettavista pelaajista.
Rangaistuspotkutilanne on periaattessa laukaisu tilanne, lukuunottamatta puolustajia. Hyökkääjän maalintekotaito ja maalivahdin torjuntataito ovat ratkaisevimmat. Voima auttaa hiukan hyökkääjää, kun taas nopeus maalivahtia.
Jos rangaistuspotku on osa rangaistuspotkukilpailua, jossa ratkaistaan ottelun voitto, pelaaja voi käyttää myös torjunta-, kaksintaistelu- tai syöttötaitoaan (josta vähennetään 0,75 palloa) maalintekotaidon sijaan.
Kun pallo menee sivurajan yli, tuomitaan rajaheitto. Pelaaja käyttää rajaheitossaa syöttötaitoaan. Vastustaja käyttää pallonriistossa kaksintaistelutaitoaan.
